perjantai 28. elokuuta 2015

Lastenkirjailija työssään

Noniin. Koko päivä mennyt kirjoittaessa sitä käsistä, selaillen facebookia, kuunnellen räppiä. Totesin notta Paperi T taustamusiikkina luo oikeanlaisen mielentilan lastenkirjan ideoimiselle. Volyymia kovemmalle kääntämällä hiljennetään stereotyyppiset, iloiset ja valoisat ratkaisut. Pääsee ihan eri tasolle. Postmodernille. Draaman jälkeiselle. Tavoittaa lapsen järjenjuoksun epäkronologian uudestaan.

Ongelmaksi saattaa muodostua valmis konsepti, jonka tunnettujen hahmojen kai pitäisi pysyä omissa nahoissaan. Jotakin tapahtuu kuitenkin väistämättä, kun puikkoihin siirtyy trendikäs y-sukupolvi.

Otteita mustiinpanoista:
Kimaltava superpallo, spektri, keppihevonen, yksisarvinen, lumihiutalepallo, kristallit ikkunassa, kuplamuovia, avaruus, avaruus, avaruus, avaruuslamppu, oikea avaruus, Voimamies Horsman avaruustatuointi, kaukoputki, Heinämäen tila on pieni pläntti maailmankaikkeudessa. Olen maaimankaikkeuden ainut Herra H. Värivalot. Musiikkia. Värityskirja. 

Hahaha, kattellaan. Tuntuu, että edellisen kirjan kirjoittamisesta on ikuisuus, ja koska olen nyt äiti, niin pitäisi siksikin paremmin tietää mitä ja miten lapsille kirjoittaa. Onneksi tiedän ainakin sitten sen, mitä en halua Lenskille lukea. Ehkä. Sillä mennään.

Vapise Lingren. Vapise Jansson. Vapise Dahl. Rowling. Vaviskaa Kunnakset, Kirsi ja Mauri.


Rentoa viikonloppua!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti